Syyllinen olo? Irti väärästä syyllisyydestä

Syyllisyys painaa, syyllisyys ei päästä irti, olen syyllinen. Hyvä niin, silloin kun syyllisyys kertoo vääristä teoista ja tarpeesta myöntää ne, tarpeesta pyytää anteeksi tai korjata jotain. 

Väärä syyllisyys on yhtä painavaa, mutta syyllisyys on aiheetonta. Et ole tehnyt, ajatellut, sanonut, tuntenut tai ollut mitään väärin. Et ole syyllinen, vaikka sinulla on syyllinen olo, syyllisyyden tunne vaivaa ja syyllistyt helposti, liikaa. Terapia on hyvä paikka pysähtyä ja tutkia omaa syyllisyyttä, jos et pääse siitä irti.

Väärä syyllisyys vaikuttaa monin tavoin

Väärä syyllisyys vaikuttaa elämään ja vointiin, mieleen ja kehoon monella tavalla. Oletko tottunut myötäilemään, mukautumaan ja miellyttämään? Oletko kiltti tai näkymätön? Onko sinun vaikea sanoa ei? Suoritatko kaiken aikaa, pyritkö täydellisyyteen? Onko sinun vaikea puolustaa itseäsi, ilmaista negatiivisia tunteita, sanoa ei? Selitätkö ja pyytelet anteeksi, oletko jatkuvasti huolestunut? Takana voi olla väärää syyllisyyttä.   

Miten puhut itse itsellesi? Onko sisäinen puheesi syytöksiä, arvostelua ja tyytymättömyyttä? Katsotko ja tulkitsetko asioita syyllisyyden ja syyllistymisen linssien Iäpi? Imetkö itseesi marttyyrin ja uhriksi jämähtäneen syyllistävät purkaukset? Tunnistatko itsessäsikin marttyyrin, uhrin, syyttäjän ja syyllistäjän? 

Väärä syyllisyys kerää mieleen ja kehoon ärtymystä ja vihaa, joka purkautuu itseen ja läheisiin. Väärä syyllisyys aiheuttaa stressiä ja kuluttaa henkisesti ja fyysisesti. Ja kun syyllisyys on tuttua, itseään voi syyttää ja syyllistää vähän kaikesta ja kaikkialla, kynnysmatoksi asti.

Syyllisyyttä ilmassa - ja vastalääkettä syyllisyyteen 

Miksi sitten koen syyllisyyttä ja syyllistyn ilman todellista syytä? Syitä voi olla monia ja syyllisyyteen ja syyllistymiseen kietoutuvat häpeä ja pelko sekä arvottomuuden, huonommuuden, riittämättömyyden ja viallisuuden tunteita. 

Millaista puhetta, käytöstä, asennoitumista, ilmapiiriä olet elämäsi aikana eri tilanteissa kuullut, nähnyt ja kokenut, suoraan tai epäsuorasti, itseä, muita ja elämän asioita kohtaan? Onko tuomitseminen, arvostelu tai pilkka ja häpäisy ollut tuttua? Mitä olet imenyt itseesi? Riitätkö sellaisena kuin olet vai riittääkö mikään? Oma elämänhistoria, kokemukset ja ajatukset itsestä on hyvä tuntea ja tunnistaa. Niitä voi tutkia mietiskelemällä, kirjoittamalla, hakemalla keskusteluapua tai terapiassa.

Tarvitsemme jokainen paljon rakkautta ja hyväksyntää, aidosti hyväksyviä ja rakastavia sanoja sekä kokemusta siitä, että olemme hyviä, rakkaita, tärkeitä ja arvokkaita ilman ehtoja ja suorittamista, omana itsenämme. Tarvitsemme turvallista ja sallivaa ilmapiiriä, mutta myös johdonmukaisia ja oikeudenmukaisia rajoja. 

Saamme olla, hengittää ja ilmaista itseämme vapaasti. Jos et ole oppinut hyväksyvään rakkauteen, sitä voi opetella ja tunnustella.

Syyllisyys - tunnetta ja tutkimista 

Väärästä syyllisyydestä voi vapautua. Uskomus syyllisyydestä ja syyllistyminen ovat tiukassa ja tiedostamattomia, mutta ne vähenevät, kun syyllisyyteen lakkaa uskomasta. Et olekaan syyllinen eikä sinussa ole vikaa. Omaa syyllisyyden kokemusta, syyllistymistä ja syyllistämistä voi sekä tutkia että tuntea:

- Oletko tehnyt jotain, mitä et sallisi muille? Mitä väärää olet tehnyt, oikeasti? Teitkö parhaasi? Jos et, voitko pyytää anteeksi tai voitko tehdä jatkossa paremmin?

- Kysymys vastuusta ja vastuun rajaaminen sille, jolle se kuuluu, on tärkeä. Kannatko muiden taakkoja? Tai vastuuta muiden reaktioista, tunteista, tarpeista ja käytöksestä, jopa toisten elämästä? Vastuu niistä ei kuulu sinulle. Entä mistä lapsen tarvitsee tuntea syyllisyyttä ja vastuuta? Mistä lapsen ei tarvitse kantaa vastuuta? Mikä kuuluu ja on kuulunut vanhemmille? Kun jokainen joutuu ja saa kantaa itselleen kuuluvan vastuun, ei enempää eikä vähempää, se tervehdyttää kaikkia. 

- Syyllisyyden tunne kannattaa kohdata ja hyväksyä, vaikka se on epämiellyttävää. Pakeneminen, välttely, kieltäminen ja viha eivät auta. 

- Mitä eri näkökulmia syyllisyyteen voi löytyä? Mikä siinä on hyödyllistäkin? Mitä syyllisyyden tunteesta on seurannut? Voitko muuttaa jotain? 

Voimaantumista ja uskoa itseen

Jos tunnistat väärän syyllisyyden, arvottomuuden, kelpaamattomuuden ja häpeän tunteita, voit päästä niihin käsiksi vahvistamalla eri tavoin itseäsi, omanarvontuntoasi, itsearvostustasi, itsetuntoasi ja pystyvyydentunnettasi. 

Usko itseesi, tee sitä mistä pidät, salli itsellesi se mikä muillekin. Näe hyvä ja onnistuminen itsessäsi. Kehu, kannusta ja palkitse itseäsi. Lisää armoa ja armollisuutta itseäsi ja muita kohtaan vaatimusten, arvostelun ja täydellisyyden tavoittelun sijaan. 

Jokainen on hyvä, arvokas ja arvostettava itsenään ja jos se ei ole vahvin kokemus itsestäsi, voit lähteä lisäämään sitä pitämällä huolta itsestäsi, omasta hyvinvoinnistasi, lisäämällä itsetuntemustasi ja tunnistamalla omia tarpeitasi. 

Pysähdy hetkeksi ja kuuntele itseäsi. Miltä sinusta tuntuu? Mitä sinä tarvitset juuri nyt ja tänään?

Ihmissuhteet ilona vai syyllistäjinä? 

Mitkä ihmissuhteet tuottavat toistuvasti pahaa mieltä, syyllisyyden tunnetta, raskasta oloa ja sekasortoa elämääsi?

Mitkä ihmissuhteet tuovat iloa, hauskuutta, rauhaa, hyvää oloa ja tasapainoa? 

Kuka hyväksyy sinut sellaisena kuin olet? Ilman vaatimuksia, arvostelua, vedätystä, manipulointia, ehtoja? 

Voisiko työpaikalla sinkoilevat syyttävät kommentit jättää vähemmälle huomiolle? Syyttäjä puhuu omista kokemuksistaan ja itsestään käsin, ei niinkään sinulle ja sinusta. Työhön liittyviä ongelmia ja kokemuksia voi pysähtyä tutkimaan työnohjauksessa ja saada siitä tukea itselle ja työn arkeen. Työnohjausta voi kysyä työpaikalta tai siihen voi varata ajan suoraan työnohjaajilta. 

Voit säädellä monia ihmissuhteitasi. Päätä itse, miten usein ja millä tavoin olet ja haluat olla kenenkin kanssa? Kuuluuko joku ihmissuhde jättää jo taakse tai ottaa siihen etäisyyttä? Vedä rajoja, sano ei ja opi kieltäytymään, taitoa voi harjoitella pienin askelin. Ole itsesi kanssa ja itsesi puolella, hyvä ja paras kaveri itsellesi, saat tehdä sen ja sinun kuuluukin huolehtia itsestäsi ja ainutkertaisesta omasta elämästäsi.

Terapiasta apua?

Terapiaa kannattaa kokeilla, jos syyllisyys painaa liikaa, ajatukset pyörivät kehää etkä pääse syyllisyydestä irti. 

Terapiamuodosta riippuen syyllisyyttä lähestytään eri tavoin ja tieto toimivista ja vaikuttavista terapiakeinoista lisääntyy koko ajan. 

Hyväksyminen, hankalan tunteen kohtaaminen, näkökulman vaihtaminen ja puhuminen auttavat usein mielen jumeissa. Itseä kohtaan kannattaa ja saa olla myötätuntoinen.

Mikä terapiassa auttaa, on monen asian summa, mutta itselle sopiva terapiamuoto ja terapeutin ja asiakkaan toimiva vuorovaikutus- ja yhteistyösuhde ovat toimivan terapian lähtökohtia. 

Se ensimmäinen askel

Väärään syyllisyyteen menee paljon aikaa ja energiaa ja se syö hyvinvointiasi. 

Kuvittele hetki, millaista on ilman syyllisyyttä, kun karistat sen mielestäsi ja hartioiltasi? Päästä hetkeksi irti. Miltä vapaus syyllisyydestä tuntuu, mielessä, kehossa? Miten toimit tai toimisit ilman syyllisyyttä?

Anna aikaa syyllisyydestä vapautumiseen, mutta älä kanna sitä turhaan tai liikaa. Meidät on tarkoitettu elämään ja toimimaan ilosta ja vapaudesta käsin, yhteydessä toisiimme. 

Mikä on ensimmäinen askeleesi syyllisyydestä vapauteen? Miten kannustat itseäsi? Kuka voi tukea ja auttaa?

Lisää aiheesta:

Anna-Liisa Valtavaara: Syyllinen olo: syystä vai suotta; Huolena huolehtiminen

Mielenterveysseura.fi: Syyllisyys

Nyyti.fi: Liiallinen syyllisyys rajoittaa elämää